Mieti, että lähtisit joka aamu töihin tietäen ettet voi tietää mitä päivän aikana tapahtuu. Että henkesi saattaa olla vaarassa tai sitten ei. Että joudut ehkä syömään oksennusta tai sitten et. Että sinut ehkä pudotetaan jääkylmään veteen tai sitten ei.
Että olisit bussikuski ja sinulle saatettaisiin antaa ajettavaksi bussi jonka jarrut toimivat, tai sitten ei.
Että olisit sairaanhoitaja ja sinä joutuisit kaksitoistatuntisen päivän päätteeksi pyytämään anteeksi koko sairaalan henkilökunnalta sitä miten surkea työntekijä olet, miten epäonnistunut ja mitätön, tai sitten et.
Että olisit kaupan kassa ja esimiehesi sinulta kysymättä repäisi paitasi napit auki kaikkien nähden.
Että olisit kirjastonhoitaja ja ensimmäisenä aamulla esimiehesi kysyisi sinulta millaista seksiä viime yönä puolisosi kanssa harrastit.
Että työpaikallasi olisi olemassa säännöt ja ohjeet ja tavat toimia, mutta ikinä et voisi olla varma noudatetaanko niitä.
Että jos se olisikin ensimmäinen osuus joka toteutuisi, uhkailu, epävarmuus ja nöyryytys, ja vuosien jälkeen sinun esimiehesi aina vain porskuttaisi eteenpäin käyttäytyen samalla tavalla ja sinulle tulisi olo että nyt saa riittää, ettei kenenkään, kenenkään, pidä tulla kohdelluksi tuolla tavalla ja sinä uskaltaisit sanoa sen ääneen, ja sinulle vastattaisiin että olet huomionkipeä valehtelija, että älä ole noin ikävä ja hankala, että pidä suusi kiinni, sinähän sait palkan työstäsi ja nykyäänkin sinulla menee ihan hyvin. Että älä kuule jaksa valittaa. Että ehkä sinä oikeastaan haluat juuri tällaista huomiota.
Näyttelijä on myös ammatti. Näytteleminen on työtä. Ammattiin kouluttaudutaan jotta työn pystyy tekemään mahdollisimman hyvin jotta saa palkkaa jotta voi elää. Näyttelijä itse päättää mitä metodeja hän käyttää onnistuakseen työssään mahdollisimman hyvin. Sitä kutsutaan ammattitaidoksi.
Vallankäyttö on vallankäyttöä, kusipäisyys kusipäisyyttä. On olemassa oikea ja väärä tapa kohdella toisia ihmisiä, töissä ja elämässä. On olemassa mahdollisuus kunnioittaa toisia ihmisiä tai olla kunnioittamatta. On olemassa hyviä esimiestaitoja ja huonoja. Tämä on ihan yksinkertaista ja kaikki nämä ovat valintoja.
Ja on olemassa yhteiskunta jossa sen sijaan että keskityttäisiin korjaamaan vääryydet ja oppimaan virheistä jäädään jumiin yksityiskohtiin koska niistä vääryyksistä ja virheistä puhuminen on epämukavaa ja ikävää, kun on paljon helpompaa olla välittättä niistä toisia alistavista rakenteista ja tavoista puhua ja toimia koska niin vaan on tuhansia vuosia tehty ja ihan hyvin on pärjätty. Jossa edelleen hyvin usein yhtä väärin toiminutta miestä vastaan tarvitaan kymmenen naisen sana, eikä sekään riitä.
Koska mitä tapahtuu kun nainen avaa suunsa ja puhuu?
Oliko sinulla sittenkin liian lyhyt hame? Valitsitko väärän kävelyreitin? Olitko liian humalassa? Flirttailitko? Halusitko huomiota?
Haluatko julkisuutta? Onko tämä henkilökohtaista? Valehteletko?
Varmaan haluat että tämä salataan, käsitellään suljetuin ovin, saadaan pois päiväjärjestyksestä?
Olen niin kyllästynyt tähän saivarteluun ja jankkaamiseen. Että on mukamas niin helvetin vaikea tajuta mikä on oikein ja mikä väärin. Että onko se yhden ohjaajan huono käytös niin tärkeä asia että ihan lehdissä puidaan, niin kuin tässä ei mukamas olisi kyse paljon isommasta kuviosta ihan kaikkialla, ammattialoista, valtarakenteista ja hyssyttelystä. Että eikö näitä voisi jokainen keskenään sopia. Että pitääkö näistä edelleen puhua, että eikö puoli vuotta riitä. Että eikö se #metoo ole jo käsitelty. Että eikö sitä ja tätä ja tuota ja mitä tahansa kunhan vaan maailma ei muutu, että mies on mies ja nainen on nainen ja taiteilijat hemmoteltuja arkajalkoja jotka eivät tiedä tosielämästä ja arjen kivusta mitään, ja on tämä kuitenkin Suomi ja Tuntematon sotilas.
Kysymys on ennen kaikkea tästä ajasta ja muutoksesta, ihmisyydestä ja toisen ihmisen kunnioittamisesta, mutta ikävä kyllä myös, jälleen kerran, siitä että nimenomaan naiset puhuvat, uskaltavat sanoa että tämä ei käy.
Ihan totta. Muutos on todellakin käynnissä mutta välillä niin raivostuttavan hitaasti.
Se on juurikin näin!
Kiitos!
TykkääLiked by 1 henkilö
Se on. Kiitos kun luit!
TykkääTykkää
Ah. Ei mitään lisättävää. Kiitos kun sanoitit tän jälleen kerran näin upeasti.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos ❤
TykkääTykkää
Olin Käskyn nähtyäni mykistynyt ja liikuttunut Pihla Viitalan työstä. Enää en voisi katsoa elokuvaa, se ei tuntuisi oikeutetulta. Tuntuu oikeastaan siltä, että kaikki kopiot työstä tulisi ojentaa hänelle. Hienoa, käsittämättömän rohkeaa ja voimakasta tuoda esiin tämä kaikki. Ja kaikki muut upeat rohkeat ihmiset, jotka avaavat suunsa. Avaavat silmiä.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos Anna tästä. Mulla on sama kokemus. Käsky on hieno elokuva ja Viitalan suoritus huikea, mutta sen katsominen nykyään tuntuu ihan erilaiselta. Lopputulos ei oikeuta keinoja. Ja nämä kaikki puhuneet naiset, he ovat hurjan rohkeita ja upeita. Toivottavasti keskustelu siirtyisi sen ymmärtämiseen ja siihen että miten tällaiselta voitaisiin jatkossa välttyä.
TykkääTykkää