Tämän naisen lokakuu

En oikein ymmärrä miten lokakuu voi kohta olla jo ohi.

Vielä hetki sitten oli kesä, olin saaressa ja kirjani painossa, vain hetki sitten tanssin julkkareissa aamuun asti.

Ja samalla näihin viikkoihin ja kuukausiin on mahtunut niin paljon, kohtaamisia, sanoja, juhlia ja hetkiä.

Helena on otettu ihanasti vastaan, sitä on luettu, ostettu, lainattu ja kuunneltu, siitä on kerrottu ja puhuttu.

Edelleen kun näen kirjani jossain, kaupassa, hyllyssä, somessa tai sylissäni, minulle tulee lämmin ja ylpeä olo, ja läpi käy myös valtava helpotus, se on valmis, se on tuossa.

Yllättäen olen myös aloittanut kirjoittamaan seuraavaa kirjaa, se on outoa ja uutta, millä vauhdilla tekstiä on syntynyt vaikka vielä viime kuussa ajattelin etten varmaan kirjoita mitään ennen kevättä, niin tyhjä oli mieli, jotenkin väsynyt, mutta nyt siellä kieppuu vaikka mitä, se on ihanaa.

Mitään muuta en ole kirjoittanut, ottanut mihinkään kantaa vaikka hetkittäin on tehnyt mieli, jokin pysähtyneisyyden tunne on yhä läsnä, tekee mieli olla vain tässä eikä jossain muualla huutelemassa.

Monen muun tavoin olen lukenut Jukka Viikilän romaania Taivaallinen vastaanotto tietämättä oikein mitä siitä ajatella. Tai ei, ajattelen että se on hyvä ja hauskalla tavalla omalakinen, usein kirkas ja silti vähän vinksallaan, mutta siinä on niin paljon aivan kaikkea, että mitään tarkkaa analyysia siitä on (ainakin minun) mahdoton vetää, joten päästän irti yrityksistä ymmärtää ja otan vain sen hienoimmat lauseet mukaani,

tämän valon vuoksi olen täällä.

Monen muun tavoin olen myös ollut kipeänä, koko perhe on ollut, vuorotellen ja peräkkäin ja vuorotellen. Kahteen kuukauteen mahtuu tuskin yhtään täysin tervettä viikkoa. Viimeiset kolme päivää ääni on ollut kokonaan poissa, sopivasti juuri ennen Helsingin kirjamessuja, ja aionkin nyt jatkaa hiljaisuutta perjantaihin asti.

On outoa olla hiljaa, tunnista ja päivästä toiseen. Yhtäkkiä tekee mieli ilman mitään syytä sanoa jotain. Ihan mitä tahansa. Ja sitten kun sanoo, ei mitään kuulu.

Mutta, perjantaina toivottavasti sanon niin että kuuluu.

Oma haastatteluni on klo 15 Töölö-lavalla ja sen jälkeen olen tavattavissa Siltalan osastolla. Klo 16.30 vedän Jani Toivolan Rakkaudesta – lukupiirin Lonnassa. Lukupiiriin ei tarvitse erikseen ilmoittautua, ja voi tulla vaikkei kirjaa olisi lukenut. Lukupiirit ovat omasta mielestäni messujen parasta antia, harvinainen mahdollisuus tunnin mittaiseen rauhalliseen keskusteluun, ja Jani on niin häikäisevä, kirja myös, en malta odottaa.

Toivottavasti nähdään molemmissa!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s