Mitä kaikkea elämään voikaan mahtua, mitä kaikkea yksi elämä voikaan kannatella sortumatta.
intermezzo
Mitä kaikkea elämään voikaan mahtua, mitä kaikkea yksi elämä voikaan kannatella sortumatta.
Olen tähystänyt uloskäyntiä, mutta uloskäyntiä ei ole.
Suuren osan siitä, mitä kirjoitin aiemmin, hahmottelin päässäni lyhyellä matkalla päiväkodista pyörätelineille, kun lapsi oli viety, ja iltapäivällä matkalla pyörältä päiväkotiin.
Kirjoitan, vaikka vastausta ei kuulu.
Asiat muuttelevat muotoa, säröytyvät ja romahtavat sillä tavoin, varoittamatta.
Nyt tarvittiin aivan päinvastaista.
Olemme tehneet eroa kuukausia, ja kuitenkin kaikki alkaa vasta tästä.
...jos alussa olisi ollut toisenlainen kuva
,jotain sellaista
Mutta reipas tyttö on. Hymyilee.