Loppu on nyt ja alkua en muista, juuri siksi tässä kävi näin.
Murhe ja autuus

Loppu on nyt ja alkua en muista, juuri siksi tässä kävi näin.
...
...
Minulle on sanottu, että kirjallisuus ei saa muistuttaa tunteenpurkausta, mutta kirjoitan vain ja ainoastaan päästääkseni pintaan tunteita, joita keho ei kykene ilmaisemaan.
"Jos hän jonakin päivänä unohtaisi vetää kellon, hänen sydämensä pysähtyisi yhdessä sen kanssa."
Me erotetaan huoneet toisistaan lakanoilla. "Kaks huonetta ja keittiö", äiti sanoo.
Eikä mikään ole tärkeämpää kuin kertoa itselleen oikeaa tarinaa itsestään.
Ja Philippa oli ainoa, joka tunsi koko tarinan. Philippa näki kaiken, kuuli kaiken, tiesi kaiken.
Ehkä tämä on se hetki kun elämä muuttuu?
Mikään tarina ei ole liian kammottava kerrottavaksi, mutta kaikkia tarinoita ei voi kertoa. Joistakin asioista tulee näkyviä silloin, kun niiden puuttuminen huomataan.