siivoojan käsikirja

 

On kylmä, kirkas tammikuinen päivä. Twenty-ninthin kulmasta tupsahtaa kuin leijat siimassa neljä pyöräilijää, joilla on kaikilla pulisongit. Bussipysäkillä seisoskelee Harley, ja lapset vilkuttavat sen ronskin näköiselle kuljettajalle vuoden 1950 Dodge-pakun lavalta. Viimeinkin minä itken.

 

Amerikkalainen Lucia Berlin (1936-2004) työskenteli opettajana, sairaanhoitajana, siivoojana ja sihteerinä, ryyppäsi, kasvatti neljä poikaa, meni kolmesti naimisiin ja kirjoitti, ja julkaisi yhteensä seitsemänkymmentäkuusi novellia, joista kaksikymmentäviisi löytyy tästä todella hienosta kokoelmasta Siivoojan käsikirja.

Berlinin kerronta on tarkkanäköistä, koskettavaa, sähköistä ja kirkasta. Hän solahtaa niin pesuloihin kuin yksityisasuntoihin, keskelle eliniän mittaista avioliittoa ja yhden yön suhdetta, kirjoittaa auki alkoholistin aamun ja siivoojan työpäivän, ilon, surun ja kaipauksen. Jokaisen tarinan pohjavire on yhtä aikaa arkinen ja ihmeellinen, ja juuri siinä piilee näiden novellien taika. Ne kutkuttavat sekä mieltä että sydäntä.

En muista koska olisin viimeksi lukenut vastaavanlaista tekstiä. Ehken koskaan. Berlinin novelleista huokuva oma ääni ja eletyn elämän tuntu tekevät niistä kiehtovia mutta ne  eivät toimisi näin hyvin ilman viiltävän tarkkaa rytmin ja kielen tajua. Eikä tässä tapauksessa ilman nerokasta suomentajaa Kristiina Drewsia.

Berlin tuntee läpikotaisin maailmat joista kirjoittaa, kentän johon kirjoittaa sekä kielen jolla kirjoittaa. Harvinainen yhdistelmä. Loistava. Näennäisen sulavan ja keveän tarinan kääntäminen yhdellä lauseella ylösalaisin vaatii ammattitaitoa, jota vain parhailla kertojilla on. Tilanteet ja kohtaamiset valottuvat yllättävästä kulmasta, jota lukija ei ole aiemmin huomannut tai edes osannut etsiä.

Hyvät ystävät, Kaikki karkaa käsistä ja Suru jäivät mieleeni parhaiten mutta yksikään ei jättänyt kylmäksi tai etäälle. Jos jotain niin ehkä muutaman novellin olisin jättänyt pois, kaksikymmentäkin olisi rittänyt hyvin, mahdollistanut aavistuksen verran enemmän ilmaa paikoitellen kovin samatunnelmaisten tekstien välille.

 

Elinaikanaan lähinnä pienten piirien suosiossa ollut Berlin nousi tällä postuumilla kokoelmalla suuremman yleisön tietoisuuteen ja myös Suomessa on kirjan ympärille kehkeytynyt pieni ilmiö, ja se on hurjan ilahduttavaa, etenkin kun kyseessä on novellikokoelma. Kiinnostavia arvioitakin on ollut paljon, mm. Kiiltomadossa,  Hesarissa ja lempiblogissani. Kirjan kustantaja Aula&Co on kiinnostava taho, jota kannattaa seurata, jo ihan sen vuoksi että sieltä ilmestyy myös jatkoa tälle kokoelmalle.

Ja Lucia Berlin itse, hänen elämänsä ja tarinansa, haluaisin tietää kaiken! Tämä New Yorkerin artikkeli kertoo lisää.

Ja vielä, kaikille itsekin kirjoittaville tiedoksi: Berlinin kerronta herättää vahvan halun kirjoittaa, pystyä samaan, yltää näin korkealle, eikä tämän halun herättäjiä todellakaan ole maailmassa liikaa.

 

8 kommenttia artikkeliin ”siivoojan käsikirja

  1. Ostin Berlinin teoksen itselleni joululahjaksi, kun ystäväni siitä kertoi. Hienoa kun sinäkin Helmi jo sen löysit. Oli nimittäin mielessä että sinulle siitä kerron. Minusta novelli on nautittava kirjallisuuden muoto ja mitä vanhemmaksi tulen, sen enemmän nautin tiivistetystä ilmaisusta, joka
    melkein aina jättää lukijalle mahdollisuuden tulkita tekstiä useammalla tavalla. Olen samaa mieltä
    kanssasi suomennoksesta. Kristiina Drews on loistava suomentaja.

    Tykkää

  2. Nämä todella kutkuttivat sekä mieltä että sydäntä, ja vaikka minusta tuntui, että jouduin paikoin jopa etsimään sitä hienoutta, se vain lopulta lisäsi sitä, huomata nyt miten yksinkertaisesta se oli kiinni niin monissakin kohdissa. En malta odottaa niitä loppuja, jotka Aula & Co:lta tänä vuonna vielä tulevat.

    (Ja ah apua kiitos tuosta linkkauksesta ja sen tekstistä. Tuntuu aika hurjan häkellyttävältä, etenkin kun sinua ja tekstejäsi, niin kirjoissa kuin täällä blogissasi olen jo pitkään ihaillut. Kiitos niistäkin.<3)

    Tykkää

    1. Totta tuo, että aika monessa tekstissa hienous nimenomaan piileksi, odotti löytämistään. Kävimme tämän eilen läpi lukupiirissä ja siellä muutama oli sitä mieltä että niitä yllätyksiä, keikautuksia, oli liiankin monta, mutta itse pysyn kannassani että niitä oli sopivasti ja olivat upeita. Ja kovasti odotan jatkoa myös!
      ja ❤ ❤ ❤

      Tykkää

  3. Viimeinen kommenttisi sanoo nyt minulle, ettei minun pidä odottaa tyynesti 800 varauksen purkaantumista Helmetissä vaan mennä ja ostaa oma Berlin. 🙂 Tästä olen kuullut jo liikaa kaikkea hyvää, etten kohta malta enkä ala enkä mitään, jos en pääse käsiksi! Kiitos, Helmi!

    Tykkää

    1. Ooh! Kävin katsomassa niin nyt varauksia on jo yli 900! Ihan mahtavaa että novellit kiinnostavat näin mutta toki hieman harmillista odottajien kannalta 🙂 Ihanaa että saat omasi pian käsiisi, olen varma että tykkäät!

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s