rakkauden päätös

 

On tyhjä näyttämö.

On rakkaus, joka on mennyt rikki.

Ovat mies nimeltä Timo ja nainen nimeltä Katariina, rakkaudessa haavoittuneet.

 

Rakkaus on tahtolaji. On tahdottava rakastaa toista, aamusta ja illasta toiseen.

On aamuja ja iltoja kun sitä tahtoa ei tarvitse etsiä, kun se vaan on, kaikkialla, silloin on valoa valoa valoa, täällä asuu onni, siltä se tuntuu. Mutta ne toiset, niin tiheitä ja raskaita, silti sellaisia joiden yli on nähtävä. Tahdottava nähdä.

Kunnes joskus käy niin ettei se enää onnistu. Tämä loppuu nyt, minä lähden. Avaan oven, menen ulos, suljen oven. Eikä meitä enää ole.

 

Minä olen elänyt läpi noiden aamujen ja iltojen, häikäisevän onnen ja kankean surun, sanonut tahdon mutta myöhemmin lähtenyt silti. Tämä loppuu nyt, minä lähden. Minä lähdin mutta meitä oli siinä kaksi, kukaan ei eroa yksin, siinä on aina kaksi, ja lopulta me löysimme tien takaisin, ja nyt olemme tässä, tahdomme olla.

 

Kaiken tämän vuoksi ranskalaisen Pascal Rambertin näytelmä Rakkauden päätös on järisyttävää katsottavaa. Se purkaa osiin viimeisen hetken. Sen, kun toinen on lopulta päättänyt lähteä ja sanoo sen ääneen. Ja sen, miten toinen siihen vastaa, raivolla, surulla, vihalla. Miten uupuneita he molemmat ovat, miten järkyttyneitä. Eletty elämä vilisee ohi, mitä jää jäljelle, tuolit ja kirjat ja muistot, mikä kuuluu sinulle ja mikä minulle, minä en halua mitään, miten sinä kehtaat, saatatan kusipää, lapsia et saa.

Ei meille pitänyt käydä näin. Ei kenellekään pitänyt, niin kaikki ajattelee, ei meille, ei koskaan. Ja silti.

Näytelmän rakenne on kiehtova. Kaksi näyttelijää, puolitoista tuntia, ei väliaikaa. Ensin puhuu mies, sitten nainen. Läpi toisen monologin toinen vain katsoo, kuuntelee, murtuu. Tällainen vaatii näyttelijöiltä hurjaa taitoa ja instensiteettiä, ja Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä Timo Torikka ja Katariina Kaitue onnistuvat upeasti, varsinkin vereslihalla kulkeva Kaitue, miten naisen jokainen ele, katse, äänenpaino ja hengenveto iskee lavalta suoraan katsomoon.

Näytelmän suomennettu nimi on loistava, rakkaus vaatii päätöksen, rakkaus päättyy, miten nämä kaksi kietoutuvat toisiinsa, jäävät mieleen kieppumaan.

 

Näytelmän viimeinen esitys on lauantaina 7.3, sinne on vielä lippuja, suosittelen.

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s