Teos

Ja sydän oli minun

Haluan de Beauvoirin tavoin kirjoittaa omista kokemuksistani, joita omat tunteeni värittävät.

Mutta minulla on nyt nämä uudet silmälasit ja liimasin ne vahingossa päähäni superliimalla, ja jos yritän irrottaa niitä, pääni repeää.

En halua enää ikinä nähdä sydäntä suklaarasioissa tai rakkauskorteissa. Enää ikinä leikkiä sydämillä.

Ajattelee: ei ikinä ei ikinä enää tuonne. Ja silti aina aina uudestaan sinne.

Julkaistu 28 elokuun, 2018 kirjoittanut helmikekkonen

Enemmänkin kaipaan nykyisyyttä. Johonkin kuulumista.

Lukeminen on sisäänhengittämistä, kirjoittaminen uloshengittämistä.

Kävelimme ulos rohkeasti, mitään ajattelematta