Televisio on yöllä kirkas kuin taivas päivisin ja ihan samanvärinen.
suuri märkä salaisuus
Televisio on yöllä kirkas kuin taivas päivisin ja ihan samanvärinen.
- se kaikki tapahtui minulle, jotta kertoisin siitä
Halusin että hän piirtää minut.
Hän oli tyytyväinen elämäänsä. Oli vuosi 1967.
Kaikki nämä ihmiset, ensimmäinen ja toinen perheeni, ja siteet heidän välillään.
On pakko ummistaa silmät, jotta ei ala pyörryttää. Ikkuna on auki yöhön.
Ei ole mitään "alkua" tai "loppua", ei varsinaista aikajärjestystäkään, on vain pelkkä silmänräpäys ja kaikki mitä siihen sisältyy.
Loppu on nyt ja alkua en muista, juuri siksi tässä kävi näin.
Minulle on sanottu, että kirjallisuus ei saa muistuttaa tunteenpurkausta, mutta kirjoitan vain ja ainoastaan päästääkseni pintaan tunteita, joita keho ei kykene ilmaisemaan.
"Jos hän jonakin päivänä unohtaisi vetää kellon, hänen sydämensä pysähtyisi yhdessä sen kanssa."